Kukkolan kyläkeinu

Kukkola, Vimmu ja Mieliä

Kukkola, Vimmu ja Mieliä – kolme kylää, yksi yhteisö! Tervetuloa tutustumaan värikkääseen ja avoimeen kyläyhteisöön, Keinukyliin, joka on perustettu vuonna 2024. Näistä kylistä löytyy ainutlaatuista koettavaa, esimerkiksi Suomen vanhin kyläkeinu ja Pälkäneen puuaapisen 300-vuotista tarinaa esittelevä museotupa.

Kylän logo

Keinukylien logo

Kylän slogan

Keinukylät – luonto, historia ja yhteisö kohtaavat

Kyläläisiltä

“Luodaan yhdessä unohtumattomia muistoja ja kokemuksia!"

Ollaanko ystäviä?

Keinujaiset Kukkolan kyläkeinulla

1. Kylän nimi

Keinukylät eli Kukkola-Vimmu-Mieliä

2. Meillä on kesällä hauskinta…

käydä uimassa Kukkolanlahden uimarannalla, josta löytyy hyvä laituri. Soudella ja kalastaa Pälkänevedellä sekä onkia rannassa. Lehtisaaressa (kyläläisten kesken Paskosaari) iloitaan juhannusaattona myös kokon loimusta sekä nautitaan kauniista auringonlaskuista. Kesän kruunaa perinteiset Keinujaiset, joka on koko kesän kohokohta.

3. Lempiruoka

Kesällä Keinujaisissa paistetaan perinteisiä muurinpohjalettuja, ja joulun alla kokoonnutaan perinteiseen Puurojuhlaan nauttimaan riisipuurosta – molemmat ovat kylän rakastettuja perinneherkkuja.

4. Kylämme kuvauksellisin paikka on…

Lehtisaari, Keinukangas ja kylänraitti tarjoavat kauniita maalaismaisemia. Keinukankaan alkupäästä löytyy kyläkeinu, josta rannan suuntaan kulkiessa saavutaan puisen Aapisen veistäjän Daniel Medelplanin entiselle kotitalolle – nykyään kesäisin avoinna olevalle museolle. Raittia eteenpäin jatkaessa vastaan tulee tunnelmallinen Kukkolan Lava, jossa on tanssittu juhannustansseja ja vietetty häitä. Lisäksi ennen Kukkolaan kääntymistä, Pälkänevedentien varressa, sijaitsee Vähäjärven Natura-alue ja sen lintutorni.

Daniel Medelplan -museo, sisäkuva, Kukkolan kylässä

5. Lasten kanssa on kivaa…

mennä retkelle lähimaastoon tai lintutornille, soutelemaan tai uimaan rannalle. Talvella hiihto ja makkaranpaisto ovat myös mukavaa aktiviteettia niin uimarannalla kuin Lehtisaaressakin.

6. Hauskin juttu tai tarina meidän kylältä

Hauskimmat jutut liittyvät varmasti Keinun (Keinukankaan) ympäristöön sekä Kukkolan Lavalle. Nämä paikat ovat olleet tärkeitä kohtaamispaikkoja niin nuorille kuin aikuisille. Paikalle on tultu aikanaan naapuripitäjistäkin aina Tyrväntöä ja Vesilahtea myöten.

7. Vuoden parhaat kekkerit

Keinujaiset, ehdottomasti Keinujaiset!

8. Tätä et kylästämme vielä tiennyt

Kukkolan kylä on perimätiedon mukaan saanut nimensä Daniel Medelplanin kaivertamasta puuaapisesta, jonka viimeisellä sivulla oli kukon kuva, jonka tarkoituksena oli houkutella lapsia oppimaan lukemaan. Kukon kuva oli myös pitkään Pälkäneen kunnan vaakunassa, ja löytyy Pälkäneeltä edelleen esimerkiksi taukopaikka Aapiskukon nimestä ja logosta.

Kukkolassa kesätapahtumaa, haitarinsoittoa

9. Meillä kannattaa ehdottomasti…

tulla Keinujaisiin keinumaan Suomen vanhimmassa kyläkeinussa, jonka historia ulottuu aina 1800-luvulle. Tällaista kyläkeinua ja tunnelmaa ei löydy muualta Suomesta!

10. Meidän kylällä ollaan erityisen ylpeitä

Värikkäästä ja avoimesta kyläyhteisöstä, historiallisesta Kyläkeinusta sekä historiasta, joka punoutuu Daniel Medelplanin Aapisen ja Aapiskukon ympärille.

11. Poikkea myös naapurissamme

Aitoo on aivan vieressä, käy ihmeessä sielläkin!

Daniel - Medelplan -museon museomökki Kukkolassa

Viehättävä museomökki

Kukkolan kylässä sijaitseva Daniel Medelplan -museon museomökki on todellinen kätketty helmi!

Tunnelmalliseen pikkutupaan on koottu Pälkäneen aapisen syntyhistoriaa esittelevä näyttely. Kirjanpainaja Medelplanin, joka kaiversi aapisen puulaatoille isonvihan aikana, tiedetään asuneen Kukkolan kylässä.

Lue lisää
Kukkolan ranta

Ennen vanhaan meillä...

ajeltiin Töröllä. Pentti Aspila kertoo Kukkolan kyläkirjassa:

”Meillä Vimmun Aspilassa ei ollut vielä 50-luvulla autoa, mutta ison perheen oli tarpeen päästä liikkumaan kirkolle ja kauemmaskin. Tähän tarkoitukseen isäni keksi rakentaa vanhasta 1930-luvun Chevroletista traktorin perässä vedettävän kärryn. Chevroletin nokka katkaistiin pois ja alustaan tehtiin jatke niin, että auton nokaton kori oli mahdollista kiinnittää traktoriin kuten tavallinen peräkärry. Ehkä tästä katkaistun auton muodosta tuli peräkärrylle nimeksi Törö. Töröllä ajelijat pistettiin merkille takuuvarmasti siellä, missä kulkupelillä sitten ikinä liikuttiinkaan. Taidettiin peräti joskus päästä lehteen ihmettelyn aiheena. Törö oli myös suosittu lasten leikkipaikka.”

© Visit Pälkäne 2025 creative crue logo