Pälkäneellä on paljon vaikuttavaa historiaa. Rauniokirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on Pälkäneen maamerkki ja tunnetuin nähtävyys. Kylän keskustaa halkova Kostianvirta on tunnettu dramaattisesta historiastaan. Olet ehkä kuullut myös Pälkäneen aapisesta ja kirjanpainaja Daniel Medelplanista.
Rauniokirkko
Pälkäneen Rauniokirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on Pälkäneen kirkonkylässä Onkkaalassa sijaitseva keskiaikaisen harmaakivikirkon raunio, joka on rakennettu muinaisen rautakautisen hautausmaan paikalle. Kirkko on valmistunut vuosina 1495 – 1505.
Kirkko on kokenut yli 500-vuotisen historiansa aikana paljon: uskonpuhdistuksen tuulet, Kostianvirran taistelun vuonna 1713, sitä seuranneet isovihan julmat vuodet ja Pälkäneen aapisen kaiverruksen.
Kirkko kärsi pahasti Kostianvirran taistelun (1713) aikana, jolloin se ryöstettiin lähes kokonaan. 1740-luvulla hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää ja toisen päädyn alttaritaulu vajosi. Lopulta kirkko hylättiin 1839, kun Pälkäneen uusi kirkko valmistui. Kirkon katto sortui 1890 raivonneessa myrskyssä.
Tämän jälkeen raunioita on koitettu eri vaiheissa kunnostaa. Vuonna 2002 perustetun Pälkäneen Vanhankirkon Suojeluyhdistyksen tarkoituksena on suojella kirkkoa ja kerätä varoja korjaukseen.
Rauniokirkko on suljettu
Keväällä 2025 kohde sulkeutuu, ja kirkko puistoineen on työmaa-aluetta. Varauksia ei oteta vastaan vuodelle 2025.
Kostianvirta
Kostianvirta syntyi luonnonmullistuksessa vuonna 1604, kun Pälkänevesi puhkaisi itselleen uuden lasku-uoman Mallasveteen harjujakson matalimmasta kohdasta. Aikaisemmin Pälkänevesi oli laskenut Längelmäveteen ja sen vanhan lasku-uoman Sarsanvirran kautta Roineeseen. Luonnonmullistuksen seurauksena Sarsanvirta kuivui ja Längelmävesi alkoi laskea samassa yhteydessä syntyneen Iharinkosken kautta Pälkäneveteen.
Kostianvirran rannoilla on tehty merkittävää historiaa vuonna 1713, jolloin siellä käytiin yksi Suuren Pohjan sodan ratkaisutaisteluista, Kostianvirran taistelu. Sodan seurauksena Ruotsi menetti suurvalta-asemansa ja venäläiset miehittivät Suomen. Vuodet 1714 – 1721 tunnetaan Isonvihan aikana, jolloin venäläiset miehittivät Suomea.
Pälkäneen pääkallot
1800-luvun lopulla Pyhän Mikaelin kirkosta vietiin tutkimustarkoituksessa Ruotsiin pääkalloja. Ne palautettiin takaisin kirkkomaan multaan syyskuussa 2024.
Rauniokirkolla järjestetty hartaushetki keräsi runsaasti yleisöä ja sai laajasti huomiota kotimaisissa ja ulkomaisissa medioissa The New York Times -lehteä myöten.
Eri puolelta Suomea vietyjä pääkalloja palautui takaisin Suomeen kaikkiaan 82. Näistä Rauniokirkolta lähtöisin olevia on noin puolet.
Museokeskus Vapriikki Tampereella otti Pälkäneelle vastaanotetuista kalloista näytteitä tieteellistä tutkimusta varten. Joulukuussa 2024 Koneen säätiö myönsi rahoituksen kallokokoelman monitieteiselle tutkimukselle. Tutkimustyö tulee avaamaan ovia 1500-1800 -luvun pälkäneläisten elämään ja tarinoihin.
Daniel Medelplan ja Pälkäneen aapinen
Ankeina Isonvihan vuosina Pälkäneellä otettiin merkittävä askel kohti kansansivistystä. Kirjanpainaja Daniel Medelplan oli joutunut karkumatkalle Viipurista ja päätynyt Pälkäneelle. Vuonna 1719 hän kaiversi puusta aapisen painolaatat, joka mahdollisti Gezeliuksen aapisen painamisen. Painolaattojen merkitys oli tärkeä Suomen kansan lukutaidon ja sivistyksen kannalta.
Medelplanin laatoista painettu aapinen oli tiettävästi ensimmäinen Suomessa painettu aapinen, jossa oli kukon kuva.
"
alt="">
Daniel Medelplan -museo
Daniel Medelplan -museo on pieni, yksityinen henkilömuseo Pälkäneen Kukkolan kylässä. Museomökin pihapiirissä sijaitsee myös 1960-luvulla pystytetty Medelplanin muistokivi.
Tutustu kohteeseen
"
alt="">
Kostianvirran taistelun muistomerkki
Pälkäneellä käytiin vuonna 1913 Kostianvirran taistelu. Se oli osa Ruotsin ja Venäjän välistä suurta Pohjan sotaa, ja sitä pidetään yhtenä sodan ratkaisutaisteluista.
Tutustu kohteeseen
"
alt="">
Pälkäneen Rauniokirkko
Keväällä 2025 kohde sulkeutuu, ja kirkko puistoineen on työmaa-aluetta. Varauksia ei oteta vastaan vuodelle 2025. Lisätietoja: rauniokirkko.fi
Tutustu kohteeseen