Rauniokirkko

Pyhän Mikaelin kirkko on Pälkäneen kuntakeskuksen läheisyydessä, valtatie 12:n varrella sijaitseva keskiaikainen kirkko, joka rakennettiin 1400−1500-lukujen taitteessa. Uskonpuhdistus 1500-luvulla vaikutti niin, että kirkon sisäosia uusittiin. Pyhimysten kuvat poistettiin, ja kirkkoon tuli saarnastuoli, penkit ja parvekkeet. Ulkokuori säilyi pääosin ennallaan. Kirkko kärsi pahasti Kostianvirran taistelun (1713) aikana, jolloin se ryöstettiin lähes kokonaan. 1740-luvulla hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää, seiniin ilmestyi halkeamia ja toisen päädyn alttaritaulu vajosi. Lopulta kirkko hylättiin Pälkäneen uuden kirkon valmistuttua vuonna 1839. Kirkon katto sortui joulukuun 3. päivänä 1890 raivonneessa myrskyssä, jonka jälkeen rauniota on koitettu eri vaiheissa kunnostaa. Kirkollisia tilaisuuksia rauniokirkossa on pidetty 1920-luvulta lähtien. Kirkon pihalla on vuonna 1949 paljastettu kirjanpainaja Daniel Medelplanin muistomerkki. Rauniokirkko on suosittu käyntikohde erityisesti kesäaikaan. Rauniokirkossa voi järjestää vihkimisen tai muun perhejuhlan. Kirkossa järjestetään lisäksi konsertteja ja jumalanpalveluksia. Häät ja opastukset: lue lisää osoitteessa https://rauniokirkko.fi/ Pälkäneen pääkallot 1860-luvun lopussa joukko ruotsalaisia rotututkijoita ja antropologeja saapui Pälkäneen Rauniokirkolle. Retkikunta avasi hautoja kirkon lattian alla ja kaivoi ylös pääkalloja ja ihmisjäänteitä tutkimustarkoituksiin. Elokuussa 2024 Pälkäneeltä ja muualta Suomesta viedyt pääkallot palautettiin Ruotsin Karoliinisesta Instituutista Suomen valtiolle. Rauniokirkon maasta otetut 45 pääkalloa palautettiin takaisin haudan lepoon juhlallisessa seremoniassa syyskuussa 2024. Lue lisää: https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/palkaneen-paakallot/ Lasikatto Rauniokirkko saa ylleen lasikatteen. Rakennustyö alkaa keväällä 2025. Katto tulee monipuolistamaan kirkon käyttöä tilaisuuksien ja tapahtumien näyttämönä.