Historia ja kulttuuri

Vihreä ja vireä kunta kirkkaiden vesien sylissä

Aikaisemmin luultavasti Sääksmäkeen kuulunut Pälkäne mainittiin itsenäisenä seurakuntana vuonna 1405 ja ainakin jo vuonna 1445 sillä oli oma kirkkoherra. Sahalahden seurakunta erotettiin Pälkäneestä vuonna 1581.

Kostianvirran värikkäät vaiheet

Kostianvirta syntyi luonnonmullistuksessa vuonna 1604, kun Pälkänevesi puhkaisi itselleen uuden lasku-uoman Mallasveteen harjujakson matalimmasta kohdasta. Aikaisemmin Pälkänevesi oli laskenut Längelmäveteen ja sen vanhan lasku-uoman Sarsanvirran kautta Roineeseen. Luonnonmullistuksen seurauksena Sarsanvirta kuivui ja Längelmävesi alkoi laskea samassa yhteydessä syntyneen Iharinkosken kautta Pälkäneveteen.

Kostianvirran rannoilla on tehty merkittävää historiaa vuonna 1713, jolloin siellä käytiin yksi Suuren Pohjan sodan ratkaisutaisteluista, Kostiavirran taistelu. Sodan seurauksena Ruotsi menetti suurvalta-asemansa ja venäläiset miehittivät Suomen. Vuodet 1714-1721 tunnetaan Isonvihan aikana, jolloin venäläiset miehittivät Suomea.

Maisema järvineen

Pälkäneen maisemakuvaa hallitsevat useat järvet, sillä kunnan pinta-alasta neljäsosa on järviä. Suurimmat ovat Mallasvesi Onkkaalan länsipuolella, Pälkänevesi sen itäpuolella sekä Kukkia-järvi Luopioisissa. Veneilijä voi saapua Pälkäneen vierasvenesatamaan mm. Tampereelta, Hämeenlinnasta, Valkeakoskelta, Hauholta ja Längelmäeltä. Kukkia on tunnettu kauneudestaan ja kirkkaasta vedestään ja siellä kasvaa uhanalainen vesisaniainen Ormio. Mallasveden itäranta on hienoa hiekkarantaa, sillä Pälkäneen kautta kulkee Salpausselältä Pohjanmaalle ulottuva harjujakso. Sen selväpiirteisin ja korkein osa Pälkäneellä on Onkkaalan luoteispuolella sijaitseva Syrjänharju. Mallasveden rannassa on Suomen suurin yhtenäinen tervalepikkömetsä.

Daniel Medelplanin perintö

Ankeina Isonvihan vuosina Pälkäneellä otettiin merkittävä askel kohti kansansivistystä. Kirjanpainaja Daniel Medelplan oli joutunut karkumatkalle Viipurista ja päätynyt Pälkäneelle. Vuonna 1719 hän kaiversi puusta aapisen painolaatat, joka mahdollisti Gezeliuksen aapisen painamisen. Painolaattojen merkitys oli tärkeä Suomen kansan lukutaidon ja sivistyksen kannalta.

Rauniokirkko ja Pälkäneen kirkko

Pälkäneen rauniokirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on Pälkäneen kirkonkylässä Onkkaalassa sijaitseva keskiaikaisen harmaakivikirkon raunio, joka on suosittu hääkirkko ja käyntikohde.

Pälkäneen kirkko on uusgoottilaista tyylisuuntaa edustava tiilinen kirkkorakennus Pälkäneellä. Kirkko on arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirtämä ja se rakennettu vuosina 1836–1839.

Lue lisää Rauniokirkosta
Lue lisää Pälkäneen kirkosta
Lataa esite Eteläisen Pirkanmaan kirkot